Aliupseeriliiton säännöt

I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA
Nimi ja kotipaikka
1 §

Yhdistyksen nimi on Aliupseeriliitto ry (Underofficersförbundet rf, The Finnish Non-Commissioned Officers Union). Yhdistyksen kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa. Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi.

Tarkoitus ja toiminnan laatu
2 §

Liiton tarkoituksena on toimia sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden alalla työskentelevien henkilöiden muodostamien yhdistysten keskuselimenä

1.  Edustamalla niitä ja valvomalla niiden jäsenten oikeudellisia, palkkauksellisia, ammatillisia, koulutuksellisia ja sosiaalisia etuja sekä
2. Edistämällä niiden jäsenten yleistä ja sotilaallista sivistystä ja ammattitaitoa sekä kohottamalla heidän fyysistä kuntoaan
3. Lisäämällä niiden jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämällä heidän ammatillista järjestäytymistä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

1. Tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja ja antaa lausuntoja.
2. Järjestää tiedotus-, koulutus-, kokous-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia.
3. Edistää ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa.
4. Harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa.
5. Voi liittyä jäseneksi sellaisiin koti- tai ulkomaisiin järjestöihin tai elimiin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteuttamista.
6. Harjoittaa muuta samankaltaista toimintaa tarkoituksensa toteuttamiseksi.

Liitolla voi olla palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahasto, josta tarkemmat määräykset annetaan edustajiston kokouksen hyväksymässä ohjesäännössä. Ohjesäännön muuttamiseen tai rahaston purkamiseen vaaditaan edustajiston kokouksen päätös. Rahaston purkaminen vaatii kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksen osallistuneiden kannatuksen.

Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa jäsenmaksun sekä voi toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää tai irtainta omaisuutta, harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä ja kioskikauppaa. Toimintaansa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaiset luvat. Liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

II LUKU  JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Jäsenet
3 §

Hallitus voi hyväksyä liiton jäseneksi edellä 2 §:ssä tarkoitetut, rekisteröidyt yhdistykset. Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä kirjallisesti hallitukselle. Yhdistyksen on liitettävä hakemukseen sääntönsä ja jäsenluettelonsa. Jäsentä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistykseksi.

4 §

Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa:

1. Toimia näiden sääntöjen ja liiton tarkoitusperien mukaisesti sekä noudattaa näihin sääntöihin perustuvia edustajiston kokouksen ja hallituksen päätöksiä sekä edesauttaa niiden täytäntöönpanoa.
2.  Lähettää liitolle jäsenmaksuvelvollisten varsinaisten ja EVP-jäsenten sekä lepäävien jäsenten nimiluettelo vuosittain helmikuussa edellisen vuoden 31.12. tilanteen mukaan.
3.  Ilmoittaa liitolle yhdistyksen sääntöjä, toimihenkilöitä ja heidän yhteystietojansa koskevat muutokset viipymättä.
4. Lähettää liitolle välittömästi vuosikokouksen jälkeen toimintasuunnitelma, talousarvio, kertomus toiminnasta sekä tilinpäätös, tilin/toiminnantarkastajan lausuntoja vuosikokouksen pöytäkirja.
5. Tehdä omiin sääntöihinsä välittömästi liiton sääntöjen muutoksista aiheutuvat muutokset.

5 §

Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle taikka edustajansa kautta ilmoittaa eroamisesta edustajiston kokouksen pöytäkirjaan. Eroamisilmoituksen tulee perustua jäsenyhdistyksen päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjanote.

Hallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, joka jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai menettelee niin, että liiton maine tai toiminta siitä kärsii. Jos erottamisen syynä on jokin muu syy kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenyhdistys voi 60 päivän kuluessa tiedon saatuaan valittaa erottamispäätöksestä osoittamalla valituksensa hallitukselle, jonka tulee saattaa erottamispäätös edustajiston kokouksen lopullisesti ratkaistavaksi. Erottamispäätös astuu voimaan sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa valitusaika loppuu tai asianomainen kokous ratkaisee asian.

Jäsenyhdistyksen erottua tai tultua erotetuksi, sen velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat.

Jäsenyhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

6 §

Kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua hallituksen esityksestä, edustajiston kokouksessa tehdyn päätöksen perusteella, liiton tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistänyt henkilö, joka on pitkään ja erityisen ansioituneesti ollut mukana liiton toiminnassa. Tällaisen päätöksen tekoon vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Kunniapuheenjohtajaksi valittavan edellytetään erityisen ansioituneesti edistäneen liiton tarkoitusperiä.

Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole edustajiston kokouksissa äänioikeutta. Kunniajäseneltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä jäsenmaksua.

Jäsenmaksu
7 §

Jäsenmaksun suuruudesta määrätään edustajiston varsinaisessa kokouksessa siten, että siinä vahvistetaan kutakin jäsenyhdistyksen varsinaista jäsentä, lepäävää jäsentä ja kutakin EVP-jäsentä kohden kannettavan jäsenmaksun määrä.

III LUKU   YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Liiton hallintoelimet
8 §

Liiton päätäntävaltaa käyttää edustajisto. Edustajiston kokoukset ovat joko varsinainen tai ylimääräinen. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.

Edustajisto
9 §

Edustajiston varsinainen kokous pidetään vuosittain syys-marraskuussa.

Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi neljäsosa (1/4) liiton jäsenyhdistyksistä sitä vaatii. Vaatimuksen esittäneiden jäsenyhdistysten tulee lisäksi edustaa vähintään yhtä viidesosaa (1/5) jäsenyhdistysten yhteenlasketusta jäsenmäärästä. Vaatimus esitetään kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava asia, jota varten kokous kutsutaan koolle. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.

Liiton hallituksen päätöksellä edustajiston varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Etäosallistumisen mahdollisuudesta ja tavasta on mainittava kokouskutsussa.

Jäsenyhdistysten vaatima kokous on kutsuttava koolle 60 päivän kuluessa, kun vaatimus on kirjallisesti esitetty.

10 §

Äänivaltaa edustajiston kokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat, joiden tulee olla edustamansa yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antamana valtakirjana ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi.

Jokaisella jäsenyhdistyksellä on edustajiston kokouksessa yhtä monta ääntä kuin yhdistyksellä oli jäsenmaksunsa maksaneita varsinaisia jäseniä edellisen vuoden viimeisen kuukauden 31. päivänä. Jäsenyhdistyksen äänet jaetaan kokonaisina ääninä yhdistyksen edustajien kesken.

11 §

Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään edustajiston kokoukseen yhden edustajan varsinaisten jäsenten jäsenmääränsä kutakin alkavaa sataa (100) jäsentä kohti.

Jäsenyhdistysten jäsenlukuna pidetään jäsenmaksunsa suorittaneiden varsinaisten jäsenten lukumäärää edellisen vuoden viimeisen kuukauden 31. päivänä.

Hallitus ilmoittaa viimeistään huhtikuun aikana kullekin jäsenyhdistykselle, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään edustajiston kokoukseen.

Yhdistys, joka liittyy jäseneksi liittoon, saa äänioikeuden liittymisvuonna liittymishetkellä olevan varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan.

Jäsenyhdistysten on ilmoitettava edustajiston kokoukseen osallistuvat edustajansa liiton hallitukselle kokouskutsussa ilmoitettuun määräaikaan mennessä.

12 §

Kutsu edustajiston kokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjeellä tai sähköpostilla jäsenyhdistyksen sähköpostiosoitteeseen. Varsinaiseen edustajiston kokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 30 päivää ja ylimääräiseen edustajiston kokoukseen vähintään 7 päivää ennen kokousta.

Kokouksessa voidaan tehdä päätös vain kokouskutsussa mainitusta asiasta. Muusta asiasta voidaan tehdä päätös vain, jos se todetaan kiireelliseksi vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) määräenemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyslain 23 §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu.

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi edustajiston kokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu, kirjallinen esitys liiton hallitukselle viimeistään kahta kuukautta ennen kokousta.

13 §

Edustajiston kokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän estyneenä ollessa iältään vanhin läsnä oleva hallituksen jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous toteaa päätösvaltaisuuden ja valitsee itselleen puheenjohtajan.

14 §

Edustajiston varsinaisen kokouksen tehtävänä on:

• käsitellä hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta ja päättää toimenpiteistä, joihin selostus antaa aihetta
• käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta
• päättää ylijäämän käyttämisestä tai mahdollisen alijäämän kattamisesta
• päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
• vahvistaa ennen uutta strategiakautta tarpeelliseksi katsottavat toiminnalliset ja taloudelliset suuntaviivat seuraavalle strategiakaudelle, joita täsmennetään vuosittain laadittavassa seuraavaa vuotta koskevassatoimintasuunnitelmassa
• vahvistaa liiton talousarvio ja jäsenmaksu seuraavaksi kalenterivuodeksi
• valita neljän vuoden välein seuraavaksi nelivuotiskaudeksi hallituksen puheenjohtaja
• vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärä 18 §:n mukaisesti ja valita joka toisessa edustajiston varsinaisessa kokouksessa erovuoroisten tilalle varsinaiset jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen
• päättää hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja tilintarkastajien palkkioista
• valita tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varahenkilö sekä toiminnantarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varahenkilö
• käsitellä edustajiston kokoukselle tehdyt esitykset
• käsitellä muut esityslistassa mainitut asiat
• käsitellä kiireellisiksi todetut muut asiat

Äänestys edustajiston kokouksissa
15 §

Äänestys edustajiston kokouksessa on avoin. Jos joku kokousedustaja ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii suljettua lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, äänestys on toimitettava suljetuin lipuin.

Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistöä paitsi pykälissä 2, 6, 12, 17, 23 ja 24 mainituissa tapauksissa.

Hallituksen puheenjohtajan vaalissa valituksi tulee ehdokas, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä, suoritetaan toinen äänestys kahden ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtajan on yhtynyt paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.

Neuvoa-antava jäsenäänestys
16 §

Hallitus voi toimittaa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen, milloin se ennen ratkaisun tekoa haluaa saada selville jäsenkunnan tai sen osan mielipiteen. Äänestys suoritetaan
hallituksen kulloinkin erikseen määrittelemällä tavalla.

Työtaistelut
17 §

Päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä tekee vähintään kolme neljäsosaa (¾) äänten enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä edustajiston kokous tai hallitus. Päätös on liiton jäsenyhdistyksiä sitova.

Hallitus
18 §

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja kaksitoista (12) muuta edustajiston valitsemaa varsinaista jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen toimikausi on neljä (4) vuotta. Hallituksen jäsenistä on puolet erovuorossa kahden vuoden välein.

Varsinaisessa edustajiston kokouksessa valitun puheenjohtajan ja hallituksen kausi käynnistyy kokousta seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä. Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa valitun puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten kausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen.

Mikäli hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen varsinainen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, edustajiston kokous täydentää hallitusta seuraavan kerran kokouksessaan.

Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jos hallituksen jäsen ei täytä tätä edellytystä, on hänen erottava hallituksen jäsenyydestä.

Hallitus valitsee keskuudestaan yksi – kaksi (1-2) varapuheenjohtajaa kaksivuotiskaudeksi.

Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti liiton puheenjohtajalta vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja mukaan lukien yli puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi sääntöjen 17 pykälän mukaisessa asiassa. Äänestys hallituksen kokouksessa on avoin. Jos kuitenkin ennen äänestystä tehdään kannatettu ehdotus suljetusta lippuäänestyksestä, on sellainen toimitettava. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljettussa lippuäänestyksessä, jossa arpa ratkaisee.

Hallitus voi toimintansa edistämiseksi asettaa alaisuudessaan toimivia toimielimiä, jotka on mainittavaedustajiston kokoukselle esitettävässä hallituksen toimintakertomuksessa.

Hallituksen tehtävät
19 §

Hallituksen tehtävänä on johtaa, kehittää ja edustaa liittoa.
Hallituksen tulee:

• asettaa keskuudestaan juoksevien ja hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua varten työvaliokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja/-t ja yksi – kaksi (1-2) hallituksen muuta jäsentä
• asettaa muut tarpeelliset työryhmät
• valmistella palkkaus- ja muut sopimustavoitteet sekä hyväksyä virkaehto- ja muut sopimukset
• nimetä liiton edustajat eri tehtäviin
• hyväksyä uudet jäsenyhdistykset ja pitää niistä luetteloa
• päättää liiton jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä
• valmistella liiton tulo- ja menoarvioehdotus
• valmistella ehdotus toimintasuunnitelmaksi
• hoitaa liiton taloutta ja huolehtia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta
• ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja sopia heidän työsuhteensa ehdoista
• kutsua koolle edustajiston kokoukset ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat
• panna täytäntöön edustajiston kokouksen päätökset
• ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoitusperien edistämiseksi

IV LUKU   YLEISTÄ

Liiton nimen kirjoittaminen
20 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

Tilit ja tilintarkastus
21 §

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilin/toiminnantarkastajille huhtikuun loppuun mennessä.

Tilin/toiminnantarkastajien tulee tarkastaa liiton hallinto ja tilit sekä antaa kirjallinen lausuntonsa tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Liiton huomionosoitukset
22 §

Liiton huomionosoituksista hallitus päättää erillisen ohjesäännön mukaisesti.

Sääntöjen muutos
23 §

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain edustajiston kokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotuksen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Liiton purkaminen
24 §

Liiton purkamiseen tarvitaan edustajiston kokouksen päätös, joka on syntynyt vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
Liiton purkautuessa tai tultua lakkautetuksi luovutetaan sen varat viimeisen edustajiston kokouksen päättämällä tavalla näiden sääntöjen 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen. Liitolle lahjoitettujen tai testamentattujen varojen käytöstä päätetään yllä mainitulla tavalla, ellei lahjoittaja tai testamenttaaja ole nimenomaan toisen määrännyt.

25 §

Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut
jäsenoikeudet säilyvät.

Siirtymäsäännökset ja voimaantulo
26 §

Säännöt on hyväksytty Aliupseeriliiton edustajakokouksessa 4.11.2020. Ne tulevat voimaan, kun Yhdistysrekisteri on rekisteröinyt ne.

(Säännöt on rekisteröity Yhdistysrekisteriin 13.2.2021)